Reikiintyminen eli karies ja

Hampaan paikkaus

Miksi hampaat reikiintyvät?

Onko hampaiden reikiintyminen eli karies mysteeri?

Hampaiden reikiintymisen syynä on se, että hampaiden kolosissa vallitsee suotuisa olosuhde bakteerien pitkäjänteiselle toiminnalle. Jos bakteerit saavat rauhassa rakentaa ekosysteeminsä hampaalle, tuloksena on usein hampaan pinnan hidas kemiallinen hapertuminen ja lahoaminen eli reikiintyminen. Mikäli bakteereille ei anneta ravintoa riittävän usein tai jos syljen ominaisuudet muutoin häiritsevät bakteerien toimintaa ei hammas likaisenakaan välttämättä reikiinny. Useamman muuttujan vallitessa seurauksena on , että tuntuu että toisille reikiä syntyy herkemmin kuin toisille. Syynä kariekseen ei ole ainoastaan erilaiset suuhygienien ylläpidosta ja ruokailutottumuksista johtuvat tekivät, vaan sen lisäksi jokaisen syljen koostumus ja sen erityksen määrä vaikuttaa.

Suurin osa korjaavia toimenpiteitä vaativista hampaiden vaurioista havaitaan rutiinitarkastuksissa. Tutkimuksessa saatetaan huomata hampaan pinnassa pieni bakteeritoiminnasta johtuva vaurio, joka ei välttämättä näytä vääjäämättä kasvavalta. Tällöin kyseessä on ns. alkava karies, "seurattava".

Alkavan vaurion kehittymistä paikattavaksi reiäksi pyritään estämään. Hammaslääkäri seuraa sitten turvalliseksi määritetyin väliajoin toistuvissa määräaikaistutkimuksissa, eteneekö vaurio. Tämä on turvallinen, käsittääkseni lähinnä pohjoismainen, käytäntö.

Usein käytetään epätarkkaa termiä ja vaikkapa lohjennut tai irti oleva vanha hampaanpaikka "lasketaan" reiäksi. Siksi jos hampaisiin tulee "reikiä", on tärkeää määrittää, mistä oikein on kyse. Vasta sitten päästään sopimaan tarvittavasta/tehtävästä hoidosta.

Korjausta tarvittavien reikien syynä voidaan karkeasti pitää heikkojen rakenteiden irtoamisia, happoa tuottavien bakteerien määrää hampaiden pinnoilla (eli puutteellista puhdistusta), sokeripitoista ravintoa ja sen nauttimisen tiheyttä sekä syljen ja hammaskudoksen ominaisuuksia. Ainoastaan kahta viimeksi mainittua on vaikeaa oleellisesti muuttaa.

Eli jos hampaiden oma putsaus, syömisten vaikutus ja mahdollisesti kuluneet rakenteet päivitetään, saadaan hampaat kestämään ehjinä.

Ikäihmisen hammasvaivaa

Väestön vanhetessa myös hampaiston sairauksien kuva on muutoksessa. Ikääntyvillä ihmisillä on nykyisin usein varsin hyvässä iskussa oleva purukalusto. Kun elämä sitten vierii ehtoon puolelle, saattaa energia hampaiston huoltoon hiipua tai esimerkiksi näön tai fyysisen jaksamisen vuoksi heiketa ja puhdistus ei enää toteudu hampaiston terveyden puolesta tarvittavasti. Tätäkin prosessia seuraamme tarkasti ja pohdimme tarvittavia konsteja terveyden ylläpitoon.

Miten hampaiden reikiintymistä eli kariesta hoidetaan?

Kun hampaaseen syntyy "reikä" vallitsee suussa siis mukavat olosuhteet reikiintymiselle eli puhdistuksessa on puutteita ja evästä on saatavilla usein. Näin ollen on oletettavaa, että myös muiden hampaiden pinnoilla reikiintymisen riski on kohonnut. Näitä olosuhteita pitää muuttaa, mikäli bakteerisairaus nimeltään karies halutaan poistaa.

Jos "reiässä" on kyse vaikkapa osin irti olevasta ohuesta vanhasta paikasta, kyseessä voi olla yksittäinen vaurio, eikä suun kemiallisissa olosuhteissa sinänsä ole mitään suurempaa vikaa ja hoidoksi saattaa riittää paikan uusiminen. Tokikin yleensä yksittäinen paikka ei ole ohentunut, vaan usein myös muut hampaat paikkoineen ovat kuluneet ja siten heikentyneet. Toistuvasti lohkeilevassa hampaistoissa on yleensä kyse juuri tästä eikä kyseisen lohkeaman korjaus auta välttämättä kovinkaan pitkälle.

Mikäli hampaan pinnalla pesii bakteeriplakkia, se tulee poistaa.

Ihmisillä onkin paljon erilaisia bakteeriplakin poistoon tarkoitettuja harjoja, tikkuja, hammasväliharjoja, lankoja ja purskutteita hammastahnan lisäksi. Se onkin hyvä ja kertoo mukavasti pyhästä pyrkimyksestä. Myös usein keskustellessa tulee esiin hampaiden harjaukseen käytetty kaksiminuuttinen ammuin illoin. Sekin on hyvä. Hyvistä tarvikkeista huolimatta taito niiden käyttämiseen on usein puutteellista ja harvoin työssäni näen putipuhdasta hampaistoa, mikäli putsaustekniikkaa ei ole jumpattu vastaanotollani. Hampaiden värinen bakteeripeite eli plakki on useimmille hankalaa havaita, jos sitä nyt tulee sieltä muutenkaan etsiskeltyä.

Bakteerit toimivat samoin kuin muutkin elävät, eli syövät ja lisääntyvät. Kun bakteerille annetaan ravintoa se prosessoi sen energiaksi, kasvuun ja lisääntymiseen. Aineenvaihduntansa jätteet se luovuttaa ystävällisesti ympäristöönsä. Nämä jätteet toimivat myrkkyinä ympäristölle; esimerkiksi hampaan pinnalle, joka tämän happaman jätteen vuoksi liukenee. Hampaan pinnalla olevan bakteerikasvuston eli plakin saadessa sokeria eli ruokaa, syntyy näin miljoonien pöpöjen yhtäaikaisesti aiheuttama hampaita liuottava happohyökkäys. Jos halutaan estää happohyökkäys, niin olisi varsin helppoa puhdistaa bakteerit pois hampaiden pinnoilta hyvin. Hampaiden hyvä puhdistus on helppoa, ei rakettitieteitä.

Syömisen tiheys tai hampaiden koloihin juuttuva ravinto on reikiä aiheuttavien bakteerien hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Jos suussa olevat bakteerit saavat jotain ravintoa, oli se sitten liki mitä tahansa, ne pystyvät kyllä hyödyntämään sitä aiheuttaen happohyökkäyksen eli hampaiden liukenemisen. Mikäli syömisväli eli aika jolloin suussa ei ole mitään ravintoa (ei edes hampaiden väleissä tai purentapinnoilla juuttuneena) on useampi tunti, ehtii suun puolustusjärjestelmä korjaamaan edellisen happohyökkäyksen aiheuttamat vauriot. Syömisvälin pidentäminen myös muuttaa hiljalleen bakteerien määrän ja laadun suotuisammaksi.

Hammastahnoissa, purskutteissa, fluoritableteissa ja -lakkauksissa käytetään fluoria, joka auttaa reikiintymisen vastaisessa taistelussa hieman. Hampaan pintaan kiinnittyvä fluori ei liukene niin helposti tulevissa happohyökkäyksissä.

Syljen laatuun ja määrään puuttuminen on hankalaa. Erilaiset bakteeritestit toimivat lähinnä tarvittavien käyttäytymismuutosten motivoinnin apuna visualisoidessaan ongelmia. Käytännössä bakteerien määrä ja laatu muutetaan edellä mainituilla konsteilla ja ilman lisäkustannuksia.

Hampaiden paikkaus

MITÄ KARIEKSESTA SANOTAAN

terveyskirjasto.fi sivulla, klikkaa tästä

hammaslääkäriliiton sivulla,klikkaa tästä

Jos kariesvaurio on edennyt kiilteestä hammasluuhun, hammas täytyy paikata.

Elävän hampaan paikkauksessa käytän usein puudutusta. Puudutan aina puudutuslaitteella, koska sillä puudute annostellaan hitaasti eli kivuttomasti ja lisäksi turvallisesti. Laitteella puuduttamisen kivuttomuus ja vaivattomuus jaksaa hämmästyttää potilaitamme päivittäin.

Sitten vaurioitunut hammaskudos poistetaan, yleensä poraamalla. Erilaisia vanhoja paikkamateriaaleja ja osia hampaasta työstetään eri terillä ja kierrosluvuilla. Lisäksi tarvitaan mm. meisseleitä ja kemiallisia indikaattoreita viimeistelemään puhdistus.

Jotta paikalle saadaan paras muoto, käytetään siihen valumuottia eli matriisia. Hampaiden väleissä paikatessa käytetään kiilausta, mikä parantaa tarkeää ienrajan tiiviyttä ja estää karkeiden räystäiden muodostumisen. Näihin räystäisiinhän sitten jäisivät kiinni hammaspeikot tekemään työtään ja hammaslanka estäen kunnon puhdistuksen.

Materiaalina hampaan paikkauksessa voidaan käyttää yhdistelmämuovia, posliinia tai lasi-ionomeerisementtiä. Amalgaamia ei enää käytetä. Laajemmissa täytteissä parhaana materiaalina pidän posliinia. Posliinin etuina ovat täytteen lujuus, kulutuskestävyys, parempi muotoiltavuus kriittisillä alueilla ja estetiikka. Nopeamman ja halvemman tekniikan vuoksi potilaat usein valitsevat "muovipaikan". Pitkässä juoksussa halpa on kuitenkin usein kalliimpi valinta ja näin se on hampaiden korjauksissakin. Toki aina kuitenkin suunnittelen vuosikymmenien kestoa paikkaukselle. Tärkeintä kuitenkin on se, että potilas valintansa tehdessään tietää mahdollista vaihtoehdoista etuineen.

Haluan tuoda esille, että antamalleni hoidoille annan täysin poikkeuksellisen takuun, johtuen siitä, että paneudun tosissani myös vaurion syihin.

Muovipaikoille kahden vuoden takuu

Posliinipaikoille 5 vuoden takuu